D-vitamiini vahvistaa vastustuskykyäsi

Tiedätkö sinä oman D-vitamiinitasosi? D-vitamiini on yksi tärkeimmistä yksittäisistä ravintotekijöistä ajatellen immuunipuolustuksen normaalia ja tasapainoista toimintaa. Siksi jokaisen meistä kannattaa pitää huolta sen riittävästä saannista ja ylläpitää siten veren D-vitamiinivarastoja etenkin nyt, kun maailmalla liikkuu koronavirusta monine virusmuunnoksineen. D-vitamiinin puutos altistaa hengitystieinfektioille ja mahdollisesti myös koronavirukselle. Matala veren D-vitamiinitaso onkin vastikään yhdistetty tutkimuksissa koronaan sairastumisen todennäköisyyteen ja sen vakavaan tautimuotoon. 

Mihin elimistösi tarvitsee D-vitamiinia?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. Sen tärkeimmät muodot ovat D₃-vitamiini eli eläinperäinen kolekalsiferoli sekä D₂-vitamiini eli kasviperäinen ergokalsiferoli. Ihmisen iho valmistaa luontaisesti D₃-vitamiinia kolesterolista auringonvalon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. D-vitamiinia saadaan myös ravinnosta.

Sekä ihon valmistama että ravinnosta imeytynyt D-vitamiini kulkeutuu maksaan, missä se hydroksyloituu kalsidioliksi (25-OH-D₃-vitamiini). Kalsidioli on D-vitamiinin veressä oleva varastomuoto. Maksasta kalsidioli jatkaa matkaa munuaisiin, jossa se hydroksyloituu kalsitrioliksi (1,25-(OH)₂-D₃-vitamiini). Kalsitrioli on biologisesti vaikuttava D-vitamiinimuoto.

D-vitamiinin tärkein tehtävä elimistössä on sen osallistuminen kalsium- ja fosforiaineenvaihdunnan säätelyyn. Sitä tarvitaan luuston kunnossa pitämiseen, kasvuun ja kehitykseen. Se edistää kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä ohutsuolesta ja ylläpitää veren normaalia kalsiumtasoa.

D-vitamiinilla on myös monia luuston ulkopuolisia vaikutuksia. Lähes kaikissa elimistön kudoksissa ja elimissä esiintyy D-vitamiinireseptori, jonka välityksellä D-vitamiini vaikuttaa satojen geenien aktiivisuuteen. Se vähentää solujen hallitsematonta kasvua sekä estää syövän kasvua, verisuonitusta ja etäpesäkkeiden syntyä. D-vitamiini stimuloi insuliinin tuotantoa ja vaikuttaa verenpaineeseen. Se tehostaa immuunisolujen toimintaa infektioita ja syöpäsoluja vastaan sekä vaikuttaa oppimiseen, muistiin ja mielialaan. Riittävä D-vitamiinin saanti parantaa alaraajojen toimintaa ja pienentää etenkin vanhusten kaatumistapaturmien riskiä. Se pienentää myös autoimmuunisairauksiin kuten diabetekseen, nivelreumaan ja MS-tautiin sairastumisen riskiä.

D-vitamiinia tutkitaan nykyään todella paljon ja koko ajan saadaan uutta tietoa sen laaja-alaisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. On arvioitu, että varmistamalla kaikille optimaalinen D-vitamiinitaso voitaisiin vähentää monien kroonisten sairauksien kuten joidenkin syöpien esiintyvyyttä jopa 20-50 prosentilla. Erään kanadalaisen tutkimuksen mukaan nostamalla kaikkien kanadalaisten kalsidiolitaso 105 nmol/l ehkäistäisiin 37 000 ennenaikaista kuolemaa ja säästettäisiin noin 14 miljardia terveydenhuoltomenoista. 

Mistä tiedät saatko tarpeeksi D-vitamiinia?

Parhaiten elimistön D-vitamiinin saantia ja varastoja kuvastaa seerumin kalsidiolipitoisuus (nmol/l). Suurimman osan ajasta ihmisen kehityshistoriassa esi-isämme ovat saaneet D-vitamiinivarastonsa täytettyä auringon avulla. Tutkijoiden mukaan heidän kalsidiolitasonsa ovat olleet noin 125 nmol/l. Nykyisin monet alan tutkijat pitävätkin optimaalisena tavoiteltavana tasona 100-150 nmol/l, joka on tuhansien vuosien aikana kehittynyt ihmisen luonnollinen D-vitamiinitaso. 

Suomalaisen osteoporoosin käypähoitosuosituksen mukaan kalsidiolipitoisuus alle 25 nmol/l merkitsee vakavaa puutosta, alle 50 nmol/l puutosta, 50-75 nmol/l yleensä riittävää pitoisuutta, 75-120 nmol/l optimaalista pitoisuutta ja yli 375 nmol/l toksista pitoisuutta. 

Ainoa keino tietää saatko riittävästi D-vitamiinia onkin mitata veren kalsidiolipitoisuus. Kalsidiolipitoisuuden voit mittauttaa verikokeella monissa laboratorioissa ilman lääkärin lähetettä, jos et saa sitä mittautettua työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon kautta. Paras ajankohta mittaukselle on alkutalvi, jolloin D-vitamiinivarastot ovat yleensä alimmillaan.

Esimerkki elävästä elämästä

Jo aikuinen tyttäreni Jenna mittautti puolitoista vuotta sitten joulun tienoilla Suomessa vieraillessaan oman D-vitamiinitasonsa Synlabissa muiden verikokeiden ottamisen yhteydessä. Passitin hänet verikokeisiin, koska hän valitteli kroonista väsymystään.  Hänen D-vitamiinitasonsa osoittautui todella matalaksi eli oli 30 nmol/l.

Jenna on opiskellut viimeiset neljä vuotta Skotlannissa ja auringosta saatu D-vitamiini oli jäänyt siellä liian vähäiseksi eikä hän ollut ottanut D-vitamiinia purkista. Hän oli myös muuttanut ruokavalionsa pääosin vegaaniseksi ja D-vitamiinin saanti ruokavaliosta oli vähentynyt huomattavasti maitotuotteiden, kananmunien ja kalan jäädessä pois.

Halusimme saada Jennan D-vitamiinitason nousemaan yli 100 nmol/l, koska hänellä on ollut seitsemän vuotiaasta lähtien kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen aiheuttama kilpirauhasen vajaatoiminta. Autoimmuunisairauksista kärsivät voivat hyötyä riittävästä D-vitamiinitasosta sillä D-vitamiini tasapainottaa immuunijärjestelmän toimintaa.Myös korona vaikutti siihen, että halusimme saada Jennan D-vitamiinitason nousemaan mahdollisimman nopeasti. 

Jenna joutui ottamaan D-vitamiinia 250 mikrogrammaa päivässä useiden kuukausien ajan, jotta hänen D-vitamiinivarastot nousivat yli 100 nmol/l. Kahdeksan kuukauden jälkeen mittauksessa arvo oli 117 nmol/l, joka on oikein hyvä taso. Kun riittävä taso oli saavutettu, Jenna laski ottamaansa D-vitamiinin päivittäistä määrää 100 mikrogrammaan. Hän on joutunut viettämään koronan aiheuttamien lockdownien vuoksi todella paljon aikaa sisätiloissa viimeisen puolentoista vuoden aikana, ensin vaihdossa Kaliforniassa ja sen jälkeen Skotlannissa. Siksi ylläpitoannoskin jätettiin 100 mikrogrammaan päivässä. Muutaman viikon päästä Jenna onneksi pääsee Suomeen kesäksi. Passitan hänet uudelleen verikokeeseen, jotta näemme onko D-vitamiinitaso edelleen ok ja pitääkö D-vitamiinin määrää viilata johonkin suuntaan.

Silloin, kun seuraat mittauksilla D-vitamiinivarastojesi kehittymistä, voit ottaa D-vitamiinia jonkin aikaa isompiakin annoksia kuin mitä esimerkiksi virallinen terveydenhuolto suosittaa Suomessa. Täällä turvallisen saannin ylärajaksi aikuisille on määritetty 100 mikrogrammaa päivässä. Se on kuitenkin ehkä liiankin maltillinen määrä tapauksessa, jossa kärsit D-vitamiinin puutoksesta. Ja etenkin silloin, jos sinulla on jokin krooninen sairaus ja haluat saada D-vitamiinitasosi nopeasti nostettua optimaaliselle tasolle.  Tästä pääset lukemaan kolme vinkkiä siitä kuinka ylläpidät ja täydennät D-vitamiinivarastojasi.

Share on facebook
Share on whatsapp
Share on email

Katso tästä vinkkejä nuhan tai siitepölyallergian hoitoon

Liity tästä uutiskirjeen tilaajaksi:

Hae blogista:

Viimeisimmät artikkelit:

Valitse kategoria:

© Copyright Luonnonmukainen itsehoito 2020

Tässä sinulle maksuton kurssi, ole hyvä!

Päivin omannäköisen elämän reseptit