Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Mitä on itsenäisyys ja vapaus? Onko se sitä, että minulla on omat rajani ja että minä itse saan päättää minun itseni rajojen sisäpuolisista asioista. Aivan kuten itsenäisellä Suomen valtioilla on omat rajat. Onko Suomella itsemääräämisoikeus, onko se edelleen itsenäinen ja vapaa? Olenko minä itse hyvä vartioimaan oman itseni rajalla? Tunnistanko ja erotanko oman mieleni tuotokset todellisuudesta? Mitä on todellisuus? Onko minun todellisuus samanlainen kuin toisten? Voinko ajatella ja tuntea toisin kuin muut?
Voimme itse päättää annammeko pelolle jalansijaa
Pelko on tässä maailmanajassa hyvin tavallinen tunne. Maailmassa tapahtuu paljon asioita, joita kohtaan saatan tuntea pelkoa. Pelon tunne varoittaa minua uhkaavasta vaarasta. Vartija rajalla aktivoituu. Se selvittää tilannetta realistisesti, punnitsee eri vaihtoehtoja, käyttää maalaisjärkeä, ei usko yhteen tietolähteeseen pelkästään. Näin pelon tunteeni pysyy aisoissa. Voin rauhassa miettiä, kuinka selviydyn tilanteesta, eri vaihtoehtojen mahdollisesti toteutuessa.
Tunteen – tässä tapauksessa pelon – valtaan joutuessa ihminen kadottaa todellisuuden tajunsa ja hänestä tulee toimintakyvytön. Hän ei näe maailmaa oikein. Hänen on paha olla. Tästä syystä on hyvä tiedostaa, että minä itse saan päättää, mitä minä mieleeni päästän. Voin tarkkailla omia ajatuksiani ja tunteitani, olla vartijana mieleni rajalla. Voi olla helppo lähteä uskomaan asioita, joita toistetaan jatkuvasti ja kun ne tulevat taholta, johon on opittu luottamaan. Mutta, jos olen hereillä, ne eivät tule rajani yli.
Meillä on valta muuttaa maailmaa
Nyt erityisesti meidän sanan – ja ajatuksen vapautta koetellaan. Meille tarjoillaan yksi totuus, joka kaikkien tulisi hyväksyä. Mutta haluammeko kuitenkin edelleen olla itsenäisiä mielen tasolla: ajatella ja tuntea rehellisesti niin kuin oikeaksi koemme? Onko se ihmisyyden perusoikeus? Rakkaus ja oikeudenmukaisuus itseä ja toisia kohtaan kruunaisi tämän kaiken.
Mitä on, jos pelkoa ei ole? Silloin on rakkaus! Ja luottamus! – Mieti, maailma, jossa olisi rakkaus ja luottamus! Vertaa siihen mitä meillä nyt on. Miten tämä on mahdollista muuttaa. Sinä ja minä ja hän, me ja te ja he – kaikki tietävät mikä on vastaus. Jokaisen sydän sen tietää. Jokainen voi muuttaa maailmaa.
Maamme itsenäisyys on antanut mahdollisuuden meidän ihmisten itsenäisyydelle ja vapaudelle. Ja siitä meidän täytyisi pitää kiinni. Minulle itsenäisyys on muun muassa tätä: vapautta valita omat ajatukseni ja tunteeni. Vapautta rakastaa pelkäämisen sijaan. Mutta vaikka kuinka haluaisin katsoa tätä maailmaa myönteisessä valossa, maailmassamme ei ole nyt kaikki hyvin. Minä en pelkää siitä huolimatta. Uskon, että kaikki lähtee yksittäisen ihmisen pienestä valotuikusta, ja me kaikki yhdessä tulemme valaisemaan koko maailman. Meillä on toivoa-
Ei valoa ilman pimeyttä
Talvi ei meinaa tulla – se toisi raikkautta ja valoa. Tähän on tyytyminen. Muutaman tunnin harmaus päivällä ja pimeää loppuosa vuorokaudesta. Luonto on levossa. Minäkin pyrin samaan. Annan harmauden ja kynttilän valon kietoa minut lempeään ja lämpimään pesääni.
Illalla hämäryys alkaa muuttumaan pimeydeksi. On hyvin tavallista pelätä pimeää. Pimeydestä puuttuu valo. Molempia tarvitaan, ilman pimeyttä ei olisi valoa, eikä ilman valoa olisi pimeyttä. Itse pimeydessä ei ole pelättävää niin kuin ei ole valossakaan.
Annan maailman hälyn jäädä ulkopuolelle. Unohdan sen, mitä siellä tapahtuu. Rauha, hiljaisuus ja seesteisyys tuo minulle hyvän olon myös mieleeni. Minulla on hyvä olla.
